sivu 13
Karnevaalin, uhka - ja kuolema.

Tuon aamun jälkeen Gildaa ei pidättänyt mikään. Mutta minäkin pidin pääni eikä Ballin päässyt selville hänen öisistä retkistään.
Sitten tuli karnevaalin aika, ja Gilda sai Ballinilta luvan järjestää kasinolla suuren naamiaisjuhlan. Hän purki toiminta-tarmoaan tähän suunnitelmaansa, touhusi ja järjesti, valitsi ja muutteli ohjelmaa. Mutta hän nautti tästä ja se oli toki vaarattomampaa kuin hänen epämääräiset retkensä.
Setä Pio oli tapansa mukaan auttamassa minua pukeutumisessa. Äkkiä hän tuli sisälle kantaen kahta eläimenpäätä, härän ja aasin. Taisin tuijottaa häneen ihmeissään, mutta hän myhäili, kuten hyvän kepposen keksiä ainakin.
- Tällaisia vieraat lisäävät pukuihinsa, ukko naureskeli. - Arvelin, että ehkä haluaisitte valita jommankumman, vai mitä ?
Minäkin nauroin. - Teillä on todellista huumorintajua, totta totisesti ! Kumpaako suosittelette minulle ?
Setä pio vilkaisi minuun ilkikurisesti. - Minkälaisen puvun ikinä valitsettekin, hän hihitti, - niin aloitatte tällaisena. . . hän ojensi härän pää minua kohti: - mutta lopetatte tällaisena ! Hän ravisteli aasinpäätä.
Nauruni ei ehkä ollut enää yhtä välitön. - Mistä sen päättelette ? kysyin, ja levottomuus kaivoi mieltäni.
- Tänä iltana on kaunokaisen juhlat. Koko ajan, ihan koko ajan hän on muutellut ja vaihtanut asioita. Hän vaihtoi orkesteriakin. Ei kai liene niin kaukana ajatus, että hän on päättänyt vaihtaa myöskin. . .
Keskeytin hänet. - Varoitin teitä kerran. Ette tainnut kuulla minua. Mutta nyt olette selvä.
- Miten niin ?
- Mitä kasinoon tulee ja hommaanne täällä. Olette eroitettu !
Ukon silmät eivät rävähtäneetkään. Hän vastasi hyvin hitaasti: - Erehdytte. Olen täällä vielä silloinkin, kun te menette - mr. moukka.
Hän oli niin varma sanoistaan, että hän mykisti minut. Mutta niiden terävyydestä huolimatta niissä ei ollut mitään vihamielistä. Hän pani eläinten päät pois ja ryhtyi auttamaan minua pukeutumisessa.
Kysyitte minulta kerran, hän sanoi, - mitä minunlaiseni suuri filosofi tekee peseytymishuoneessa. Nyt sanon sen teille. Olen siellä mielelläni, koska minun osastolleni tulevat kaikki juorut.
Siinä samassa ovelle koputettiin, ja sisälle astuivat kaksi salaperäistä miestä, joita Mundson oli kutsunut juoksupojiksi. Setä Pio yritti estellä heitä: - Hän ei ole täällä. . .Mutta toinen miehistä työnsi hänet sivuun. Jatkoin siihen: - Kenties 'Yksityinen'-kyltti olisi pitänyt kirjoittaa saksaksikin, ja kenties ette osaa espaniaa. Mutta siinä lukee 'Yksityinen'.
Saksalainen astui lähemmäs: - Mr. Mundson on vältellyt meitä.
- Ettekö kuullut mitä sanoin ? vastasin. - Mr Mundson on allerginen juoksupojile. Saksalainen tiukensi sävyä: - Amerikkalainen intiaani pistää nyt nokkansa johonkin, mikä ei hänelle kuulu.
- Vanha amerikkalainen tapa, hymähdin.
Setä Piokin puuttui puheeseen: - Mr Mundsonilla on tänään juhla kutsuvierailleen. Teitä ei ole kutsuttu.
Saksalainen puraisi huultaan. - Sanokaa tuolle vanhalle miehelle, että hän menee tiehensä.
Naurahdin: - enkä sano, te sensiaan menette tiehenne.
- Aiomme tavata mr Munsonin.
- Sanoitte sen jo kerran.
Soittakaa hänelle, tuossa on puhelin. Saksalainen veti revolverin taskustaan.
Minulla ei ollut valinnan varaa, ilmeisesti nuo kaverit olivat liian tosissaan tällä kertaa, ja heillä oli yliote.
- Miksette heti sanonut, mitä haluatte ! mutisin ja aloin kulkea puhelinta kohti.
Setä Pio huomasi eläinten päät. Hän myhähti ja sanoi saksalaisille: - Muutamat lisäävät mielellään tällaisia naamiaispukuunsa. Minulla on kaksi ihastuttavaa sianpäätä, jos te. . .
Ei synny kauppaa, setä Pio, arvelin. - He haluavat käyttää omia kasvojaan.
Mutta ei tässä todellisuudessa nyt ollut leikin siaa. Valitsin Ballinin kotinumeron ja kun hän vastasi, sanoin: - Täällä on pari hienoa kaveria, murtavat saksaksi. Minusta näyttää. että he haluavat tavata sinut. Muuten - toinen heistä painaa revolveria selkääni.
Ballin mutisi: - Käske heidän tulla tänne, tunnin kuluttua. Ja, sinä tulet heti, viipymättä !
Panin puhelimen paikoillleen ja ilmoitin saksalaisille, että Mundson odotti heitä huvilalleen tunnin kuluttua. Revolveria pitävä mies katsoi epäluuloisena toveriinsa, mutta tämä nyökkäsi hyväksymisen merkiksi ja he vetäytyivät huoneesta.
Pukeuduin nopeasti valmiiksi ja lähdin Ballinin luo.

SEURAAVA SIVU


Gilda Sivut..... 1..... 2..... 3..... 4..... 5..... 6..... 7..... 8..... 9..... 10..... 11..... 12..... 13..... 14..... 15..... 16..... 17..... 18..... 19..... 20.....