| Hän heitti savukkeen menemään.
Se sattui putoamaan nuoren ohikulkevan miehen takille. Gilda huomasi minut
lähistöllä, ja jäi heti keskustelemaan miehen kanssa.
- Heitin vain ikävystymiseni menemään, hän selitti anteeksipyytäen. - Ja se putosi suoraan syliini, nuori mies naurahti. - Ehkäpä se merkitsee jotakin? Gilda ehdotti. Nuori mies ymmärsi yskän ja he lähtivät baariin. Mutta setä Pio tulla löntysteli luokseni otsaansa nyrpistellen. - Nytpä näemme, hän sanoi. Katsahdin häneen kysyvänä, ja hän jatkoi: - Oletteko herrasmies, kuten itse sanotte, vaiko moukka, kuten minä sanon. Naurahdin, sillä en aavistanut mitä tulevan piti. Ukko selitti: - Kaunokainen on baarissa, hän järjestää itselleen ikävyyksiä. Kun yhä näytin ihmettelevältä: - Mies. Oikein hyvän näköinen, kaiken lisäksi. Olin juuri aikeissa lähteä alas, kun setä Pio lisäsi: - Tulolähteenne on toimistossaan. Hänelläkin näyttää olevan ikävyyksiä. Pysähdyin, ja ukko selitti: - Myöskin mies. Ei yhtä hyvän näköinen. Käännyin ja lähdin toimiston suuntaan. Setä Pio huusi jälkeeni: - Nyt tiedämme. Olette se, miksi teitä sanoin! Mutta en välittänyt hänen piikittelystään. Saavuin toimistoon. Vilkaisu sisällä oleviin riitti kuitenkin hillitsemään vauhtiani ja pysähdyin välikköön, mistä he eivät minua huomanneet. Ballinin vieraana oli tuo pieni, kurjan näköinen mies, jonka epätoivoista uhkapeliä olin nyt jo niin usein seurannut. Ballin oli kiivastunut ja puhui kovalla äänellä: - Jokainen kaupoissanne kärsimänne häviö on korvattu teille kasinon pelipöydällä. Säännöllisesti ja sangen runsaskätisesti! Mutta määräyksistä huolimatta olette jatkanut wolframin myymistä Bendolin yhtiölle. Olin huudahtaa ääneen, sillä tämä oli mitä suurimmassa määrässä yllättävää. Mitä tekemistä Ballinilla oli tällaisissa kaupoissa? Kuuntelin hievahtamatta. Pieni mies selitti melkein itku kurkussa: - Mutta mr Bendolin ei pysty valmistamaan sähkölamppujaan ilman wolframilankaa. Hän ei pysty jatkamaan tehtaansa toimintaa ilman. . . Mundson keskeytti hänet: - Me emme halua mr Bendolinin jatkavan tehtaansa toimintaa. Onko tämä teille selvä? - Mutta hän on ainoa, joka ostaa tuotettani tällä alueella, mr Mundson. Ellen myy hänelle, en voi jatkaa liikettäni. Ettekö ymmärrä sitä? Ballin tuijotti häneen ivallisena, ja pienen miehen leuka loksahti: - Se ei merkitse teille mitään mitään, niinkö? Ballin vastasi tunteettomaan tapaansa: - Päinvastoin, tunnen syvää myötätuntoa teitä kohtaan. Elämä on hyvin vaikea puolustuskyvyttömille raukoille. Pieni mies vapisi kuin haavanlehti. Hän yritti sanoa jotain,muttei liikutukselta saanut sanaakaan suustaan.. Sitten hän äkkiä syöksyi huoneesta. Ballin katsoi huolestuneena hänen jälkeensä ja hätkähti minun astuessani sisälle. Olin yllättänyt hänet arkana hetkenä. Päätin vihdoin saada hänet puhumaan. - Luulin, että uhkapeli on meidän alaamme. En ole milloinkaan kuullut pelistä, jossa käytetään sähkölamppuja. Mutta Ballin oli jälleen saavuttanut tasapainonsa eikä suostunut paljastamaan korttejaan. Vanhaan tyyliinsä hän alkoi puhua Gildasta. - Lähtekäämme juomaan grogi Gildan kanssa! Säikähdin. Gildahan oli jonkun miehen seurassa. - Parasta, että menen katsomaan, onko tie selvä. Niin, en pitänyt katseesta, jonka tuo - puolustuskyvytön - kohdisti sinuun mennessään. Ballin huudahti halveksivasti: - Tuo hiiri! - En pitänyt hänen katseestaan, intin itsepäisesti ja onnistuin hämäämään Ballinin. - Gilda on oikeassa, hän mutisi. - Olet suojelevainen. - No, se on tiettyä se, huudahdin. - Vain hetkinen. Löysin Gildan ja nuoren miehen tanssimasta. Kävi ilmi, että mies oli amerikkalainen, muuan Gabe Evans New Yorkista. Gilda oli itsepäinen eikä suostunut luopumaan hänen seurastaan. Riita päättyi siihen, että Gilda poistui kasinolta hänen mukanaan. Sekin oli parempi kuin Ballin olisi nähnyt heidät yhdessä. Ballin tuli alas, ja menimme pöytään. Valehtelin Ballinille, että Gilda oli mennyt katsomaan kaupungissa esitettävää amerikkalaista elokuvaa. Ballin kysäisi heti: - Kenen seurassa, matkin häntä. - Ei hän tunne täällä ketään. - Sen sinä taidat tietää paremmin kuin minä,eikö totta, Johnny? Hänen äänensä oli pilkallinen enkä taaskaan ollut varma hänen ajatuksistaan. Mutta silloin tapahtui jotakin, mikä sai meidät kummatkin unohtamaan Gildan. Pieni mies, joka juuri oli poistunut Ballinin toimistosta epätoivoisena, tähtäsi aseella pöytäämme. Hän yritti ampua Ballinia kohti, mutta luoti osui takanamme olevaan lasiseinään. Kuului kirkaisuja ja syntyi yleistä hämminkiä. Ryntäsin vartioden kanssa heti hänen peräänsä. |